Salakatselua ja -kuuntelua voi esiintyä myös työpaikoilla. Käräjäoikeuksissa ratkaistiin viime vuonna 25 salakatselujuttua. Salakuuntelu on paljon harvinaisempaa.
1 Miten salakatseluun ja -kuunteluun syyllistytään?
Salakatselu ja salakuuntelu ovat rikoksia. Ne liittyvät usein tulehtuneisiin ihmissuhteisiin esimerkiksi naapureiden kesken. Yhtä hyvin niihin voi syyllistyä töissä työnantaja, työntekijä, potilas tai asiakas.
Työnantaja voi syyllistyä salakatseluun kameravalvonnalla, mikäli se toteutetaan työelämän tietosuojalain vastaisesti. Jos kameravalvonnassa lisäksi tallennetaan tai kuunnellaan ääntä, työnantaja voi syyllistyä myös salakuunteluun.
Lue lisää: Juristi vastaa: Saako työnantaja paikantaa työntekijöitään?
Työntekijä syyllistyy salakatseluun, jos hän esimerkiksi kuvaa toista työntekijää työpaikan pukeutumistilassa. Potilaan kuvaaminen hoitolaitoksessa taas edellyttää tämän suostumusta kuvaamiseen, mikäli kuvaaja haluaa välttää rikossyytteen.
Nämä ovat vain joitain esimerkkejä työelämässä mahdollisesta salakatselusta ja -kuuntelusta. Kuten kaikessa rikollisuudessa, vain osa tapauksista tulee viranomaisten tietoon. Edes uhri ei välttämättä saa tietää, että häntä on salakatseltu tai -kuunneltu.
Lisäksi nykyteknologia tekee näiden rikosten tekemisestä helppoa. Vaikkapa riistakameran käyttö omalla tontilla voi olla salakatselua, mikäli kamera kuvaa myös naapuritalon ikkunoita.
2 Milloin salakuuntelun kriteerit täyttyvät?
Salakuuntelu on rikostyyppinä salakatselua harvinaisempi. Mikäli tallentajalla ei ole oikeutta osallistua keskusteluun ja hän tallentaa tai kuuntelee sitä teknisellä laitteella, kyse on salakuuntelusta.
On hyvä huomata, että salaakin saa tallentaa keskustelua, johon itse luvallisesti osallistuu. Sellainen voi olla esimerkiksi työpaikan kahvipöytäkeskustelu. Tällaisen tallenteen levittäminen voi kuitenkin olla lain mukaan yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä – eli rikos. Myös eettisesti toiminta on kyseenalaista.
Salaakin saa tallentaa keskustelua, johon itse luvallisesti osallistuu.
Työnantaja voi syyllistyä salakuunteluun esimerkiksi tallentamalla tai kuuntelemalla asiakaspalvelupuheluja, mikäli käyttöönotossa ei ole noudatettu muun muassa työelämän tietosuojalakia ja EU:n tietosuoja-asetusta.
Nykyaikainen esimerkki on kotoa etänä tehtävä puhelintyö, jossa on laiminlyöty edellä mainitut toimet. Tällöin teko tapahtuu kotirauhan piirissä ja salakuuntelu kohdistuu työntekijään sekä mahdollisesti puhelun toiseen osapuoleen. Potilaat puolestaan saavat tallentaa käymiään keskusteluja esimerkiksi hoitavan lääkärinsä kanssa.
Lue lisää: Juristi vastaa: Kuinka tekoäly muuttaa työelämää?
3 Mitä laki sanoo salakatselusta ja -kuuntelusta?
Rikoslain sääntely on kattavaa salakatselussa ja salakuuntelussa. Lisäksi työelämän tietosuojalaissa on omia säännöksiä kameravalvonnasta työpaikalla, muttei puhelujen tallentamisesta tai kuuntelemisesta.
Tällöin voisi kuvitella, että asiasta olisi tarpeen säätää laissa erikseen. Työelämän tietosuojalaissa on kuitenkin yleinen säännös teknisin menetelmin toteutetusta valvonnasta. Säännös kattaa myös puhelujen tallentamisen ja kuuntelemisen. Tämä kuuluu yhteistoiminnan piiriin ja sen laiminlyönti on erikseen säädetty rangaistavaksi, mistä voi seurata sakkoa työnantajan edustajalle.
Salakatselun ja salakuuntelun uhrit voivat vaatia rikosprosessissa kärsimyskorvausta. Korvausmäärät ovat suomalaisessa oikeuskäytännössä maltillisia. Summat vaihtelevat keskimäärin noin 200:sta tuhanteen euroon riippuen tapauksen yksityiskohdista.
Jani Pursiainen työskentelee juristina JHL:n oikeudellisella toimialueella.